Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

TutkimusStoori: Urheiluseuran ammattimaistumisen stepit – Case O2

Urheiluseurojen ammattimaistumisesta puhutaan paljon, mutta mitä se tarkoittaa ja miten se tapahtuu? Teimme pilottitutkimuksen: kohteena jyväskyläläinen salibandyseura O2-Jyväskylä.

Outi Aarresola & Jari Lämsä

Urheiluseurojen ammattimaistuminen näyttää vahvistuneen. Tuoreen urheiluseuratutkimuksen mukaan ammattimaisuus on tärkeä tai melko tärkeä aate 67 prosentille seuroista. Tutkimuksen seuroista noin joka viidennellä seuralla oli vähintään yksi kokopäiväinen työntekijä. Työntekijöiden määrä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa: vuonna 2016 kokopäiväisiä työntekijöitä oli noin 5100. Osa-aikaisia arvioitiin olevan noin 28 500.  (Koski & Mäenpää 2018)

Mutta mitä seuran ammattimaistuminen itse asiassa tarkoittaa? Onko se palkattuja henkilöitä, tiettyjä käytäntöjä, toiminnan laatua vai mitä? Kysymys ei olekaan ihan helppo. Tieteen kentässä urheiluorganisaatioiden ammattimaistumista on tutkittu jo 1980-luvulta lähtien, mutta käsitteelle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Ammattimaisuudeksi on nähty esimerkiksi erityisosaamisen hyödyntäminen, kuten vaikkapa koulutetun valmennuspäällikön palkkaaminen. Ammattimaisuudeksi on nähty myös toimintojen standardisointi, kuten ohjesäännöt ja toimintatapojen määritteleminen. Usein ammattimaisuuteen liitetään työn tehokkuus ja laadukkaat tulokset sekä niiden seuraaminen osana organisaation johtamista. (ks. Dowling ym. 2014) Koski & Heikkala (1998) toteavat myös osuvasti, että ammattimaisuuteen kuuluvat vakiintuneet resurssit, sekä määritelty työskentelyaika ja -paikka. Joskus ammattimaistumisella viitataan lepsusti vain ”yritysmäiseen toimintatapaan” erittelemättä tarkemmin, mitä se tarkoittaa.

Halusimme selvittää, miltä ammattimaistuminen näyttää urheiluseurojen elävässä elämässä. Päätimme tehdä pilottina tapaustutkimuksen yhdestä seurasta. Erilaisten pohdintojen jälkeen pyydettiin pilotiksi salibandyseura O2­–Jyväskylää. Lajina salibandy sopi teemaan, koska oletimme sen nuorena lajina helposti omaksuvan uusia (ammattimaisiakin) käytäntöjä. Seurana O2–Jyväskylä oli taas oiva esimerkki tähän tapaustutkimukseen kahdesta syystä: seura on kasvanut jäsenmäärältään voimakkaasti lyhyessä ajassa ja seura on perustettu vasta tällä vuosituhannella. Näin ollen olennaisten tietojen ja henkilöiden tavoittaminen ei ollut vaikeaa.

 

Pilottitutkimuksen toteutus

Pilottitutkimusta varten haastateltiin sekä toiminnanjohtaja Jani Saukkoa että puheenjohtaja Kari Jauhiaista. Puheenjohtaja on ollut mukana seuran toiminnassa koko sen historia ajan. Lisäksi analysoitiin seuran toimintakertomukset sen perustamisesta, eli vuodesta 2001, lähtien. Tutkimuksellisesti kokeilimme erilaisia lähestymistapoja, mutta yhdeksi kiinnostavimmaksi ja selkeimmäksi totesimme seuran ”ammattimaistumisen polun” tarkastelun. Ryhdyimme siis tutkimaan, minkälaisia käännekohtia seurahistoriassa löytyi ammattimaistumisesta.

Tässä kohtaa pitää palata ammattimaistumisen sisältöön: sen tutkimiseksi on päätettävä, mitkä asiat indikoivat ammattimaistumista. Mitä siis aineistosta etsitään, kun halutaan todentaa ammattimaistumisen kohtia? Otimme työkaluksi sveitsiläisen professorin Siegfried Nagelin ja hänen kollegoidensa muotoileman mallin urheiluorganisaatioiden ammattimaistumisen syistä, muodoista ja seurauksista (Nagel ym. 2015). Keskityimme muotoihin. Mallin mukaan ammattimaistumisen muotoja ovat:

  • Toimintojen ammattimaistuminen: esimerkiksi toiminnan suunnittelu ja arviointi
  • Ihmisten ammattimaistuminen: esimerkiksi palkatut ja erityisosaamista omaavat henkilöt
  • Rakenteiden ja prosessien ammattimaistuminen: esimerkiksi toimenkuvien täsmentäminen ja uusien viestintä- ja hallinnointiteknologioiden hyödyntäminen

Aineistoa analysoitaessa jaottelua muutettiin siten, että se vastaisi paremmin sitä kieltä, jolla seuran toiminnasta puhutaan ja toiseksi toisi esiin nimenomaan käännekohtia. Niinpä päädyimme selvittämään, mitä on tapahtunut suhteessa 1) johtamiseen, 2) ihmisiin, 3) urheilutoimintoihin ja 4) olosuhteisiin. Urheilutoiminnot eivät suoraan kerro ammattimaistumisesta, mutta ovat olennainen tieto toiminnan laajentumisesta.

 

Ammattimaistumisen vaiheet: Case O2-Jyväskylä

Seura on perustettu vuonna 2001, ja alkuvuosina seura käsitti vain miesten pääsarjaa pelaavan joukkueen, eli seurassa oli reilu 30 jäsentä. Toiminnan hiipuminen kausilla 2005–2006 ja 2006–2007 sai muutaman seura-aktiivin pohtimaan seuran tulevaisuutta. Niinpä tuossa taitekohdassa muodostettiin seuralle uusi hallitus ja käynnistettiin niin sanottu ”uusi alku”. Samalla myös aloitettiin junioritoimintaa ei-kilpailullisten kerhojen muodossa ja seuraan tulee myös naisjoukkue. Näin toiminta eteni muutaman vuoden.

Kaudella 2010–2011 seura palkkasi ensimmäisen työtekijän kehittämään junioritoimintaa. Seura aloitti koulujen kerhotoiminnan järjestämisen. Seuran jäsenmäärä oli tuolloin vain 100 jäsenen luokkaa, mutta muutosten myötä seuran juniorijäsenten määrä lähti nopeaan kasvuun. Tässä vaiheessa korostui ennakkoluulottomuus ja myös riskinottokin seuratoiminnan kehittämisessä.

Kaudella 2012–2013 seura teki monia suuria muutoksia: palkattiin kaksi uutta työntekijää, otettiin käyttöön taloushallinto-ohjelma, tehtiin seuralle toimintakäsikirja ja toiminnan kehittämiseksi 5-vuotissuunnitelma. Pitkän aikavälin suunnitelmaa pidettiin aivan olennaisena tekijänä toiminnan kehittymisessä. Näillä eväillä seura sai myös Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukea. Jäsenmäärä oli vajaa 300 jäsentä, mutta seuraavalla kaudella se kasvoi 60 % noin 450 jäseneen.

Kaudella 2014–2015 seurassa todettiin toiminnan kasvaneen niin, että vastuita ja tehtäviä oli jaettava uudelleen. Niinpä seura uudisti hallituksen ja hallitusten jäsenten roolit. Näin johtotehtävät eivät kasautuneet enää samalla tavalla puheenjohtajalle ja palkatuille henkilöille. Urheilutoiminnot laajenivat isojen tapahtumien järjestämiseen.

Seuraavalla kaudella otettiin käyttöön myClub-toiminnanohjauspalvelu. Tässä vaiheessa seurassa oli jo yli 800 jäsentä. Toimintojen puolella seura aloitti yhteistyötä Kunnossa Kaiken Ikää -hankkeen kanssa. Ihmisresursseihin liittyen seura aloitti nuorten valmentajien rekrytointi- ja koulutushankkeen. Seura sai hankkeen jatkoon Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukea.

Kaudella 2016–2017 seurassa oli jo yli 1000 jäsentä. Toiminnanjohtajan mukaan seuran kasvun rajat alkavatkin jo tulla vastaan, ja tulevina vuosina paino siirtyy toiminnan laadun kehittämiseen (mitä indikoi jo edellä mainittu nuorten valmentajien hanke). Vuoden 2018 aikana seurassa on tehty uutta, 3-vuotissuunnitelmaa ja rakennettu oma, täysimittainen kenttä. Edessä on siis toimintojen hallinnoinnin lisäksi myös olosuhteiden hallinnointia (teeman mediakeskustelua: https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005669993.html).

Mitä opittiin seuratoiminnan ammattimaistumisesta?

Tästä pilotista voi tehdä kolme tärkeää johtopäätöstä. Ensinnä, seuratoiminnan ammattimaistumisessa olennaista on toiminnan muutos monella ulottuvuudella yhtä aikaa: urheilutoiminnoissa, ihmisresursseissa ja johtamisessa, joidenkin seurojen kohdalla myös olosuhteiden hallinnoinnissa. Esimerkiksi ammattilaisen palkkaaminen ei yksinään tarkoita toiminnan ammattimaistumista.  Toiseksi, tässä seurassa ammattimaistuminen näyttää olleen yhdistelmä sekä suunnitelmallisuutta että riskinottoa – tästä syystä ammattimaistuminen ja kasvu on ollut vauhdikasta. Kolmanneksi, ammattimaistumiseenkin liittyy toiminnan kehittämisen kaksi tärkeää ulottuvuutta: toiminnan määrä ja/tai toiminnan laatu. Tässä seurassa muutos on tapahtunut pitkälti juuri toiminnan määrän kautta.

Lähteet:

Dowling, M., Edwards, J. & Washington, M. 2014. Understanding the concept of professionalisations in sport management research. Sport Management Review 17, 520–529.

Koski, P. & Heikkala, J. 1998. Suomalaisten urheiluorganisaatioiden muutos. Jyväskylän yliopisto. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos, tutkimuksia 63/1998.

Koski, P. & Mäenpää, P. 2018. Suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat muutoksessa 1986–2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:25.

Nagel, S., Schlesinger, T., Bayle, E. & Giauque, D. 2015. Professionalisation of sport federations – a multi-level framework for analyzing forms, causes and consequences. European Sport Management Quarterly 15 (4), 407−433.

Pilottitutkimus on osa Kihun käynnistyvää Urheilun ammattimaistuminen -tutkimusohjelmaa. TutkimusStoori pohjautuu EASS-kongressissa pidettyyn esitelmään: ”Multi-level framework for analyzing professionalization (MFAP): A case study of Finnish floorball club”. Kongressiesitelmän löydät täältä: https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2018_aar_multi-leve_sel22_54780.pdf.

 

 

Outi Aarresola

Erikoistutkija, LitT

Urheilusosiologia


0406725515