Pandemialla sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia
Valtaosa vastanneista valmentajista arvioi koronapandemian heikentäneen heidän toimintaedellytyksiään valmentajana (75 %). 16 % mielestä pandemialla ei ole ollut vaikutusta ja 9 % arvioi koronapandemian parantaneen toimintaedellytyksiään. Yleisimmin koronapandemian arvioitiin vaikuttaneen negatiivisesti harjoitusten organisointiin ja toteutukseen (78 %). Lähes puolet valmentajista arvioi poikkeusolojen vaikuttaneen negatiivisesti myös vuorovaikutukseen valmennustilanteessa, hyvinvointiin ja jaksamiseen sekä harjoittelun suunnitteluun ja ohjelmointiin.
– Harjoitustilojen sulkeutuminen, rajoitukset osallistujamäärissä sekä muutokset kilpailutoiminnassa edellyttivät monilta valmentajilta uusien toimintatapojen kehittämistä sekä valmennuksen suunnittelun, organisoinnin ja toteuttamisen sopeuttamista. Lisäksi jatkuva epävarmuus ja muutokset arjessa kuormittivat, eikä palautumiseen tai osaamisen kehittämiseen välttämättä riittänyt poikkeusoloissa innostusta tai aikaa, kommentoi valmentajapaneelin tulokset koostanut johtava asiantuntija Minna Blomqvist.
– Positiivisiksi asioiksi valmentajien vastauksissa nousivat digitaitojen kehittyminen, itsensä kehittäminen esimerkiksi verkossa kouluttautumalla sekä yhteydenpidon ja palaverien siirtyminen verkossa pidettäviksi, jatkaa Blomqvist.
Palkatuista valmentajista (n=112) 39 % oli ollut lomautettuna koronapandemiasta johtuneista syistä, ja valmennustoiminnasta saatavat tulot olivat vähentyneet lähes puolella valmentajista (45 %). Reilu puolet (54 %) arvioi valmentamiseen käytetyn ajan vähentyneen, kun taas noin viidesosan kohdalla valmentamiseen käytetyssä ajassa ei ollut tapahtunut muutosta.
Yleisimmät tavat kehittää osaamista koronapandemian aikana olivat itseopiskelu (61 %) ja webinaarit (58 %). Lajiliittojen etäkoulutuksiin oli osallistunut kaksi viidestä valmentajasta. Muita osaamisen kehittämisen tapoja olivat mentorointi, seuran koulutukset ja etänä tapahtuvat täydennys- tai teemakoulutukset, joihin oli osallistunut noin joka neljäs valmentaja.
Osa valmentajista kaipasi enemmän tukea
Lähes kaksi viidestä valmentajasta (38 %) koki saaneensa poikkeusvuoden aikana riittävästi tukea valmentajana, kun taas riittämättömänä tukea piti noin neljäsosa (26 %) valmentajista. Riittävästi tukea saaneilla tuki oli yleisimmin kohdistunut valmennuksen organisointiin ja järjestämiseen (49 %), osaamisen kehittämiseen (43 %), henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen (38 %) tai digitaitoihin/-osaamiseen (32 %). Tukea riittämättömänä pitäneet olisivat kaivanneet erityisesti selkeämpää viestintää sekä yhteisiä toimintaohjeita poikkeusoloissa. Lisäksi osa olisi kaivannut seuran taholta aktiivisempaa yhteydenpitoa, henkistä ja taloudellista tukea sekä tukea valmennuksen sisältöjen suunnitteluun ja käytännön organisointiin.
Huolimatta siitä, että valmennustoiminnan keskeyttämistä oli poikkeusvuoden aikana harkinnut vakavasti 30 % valmentajista ja että koronapandemia oli heikentänyt valmentajien toimintaedellytyksiä monin eri tavoin, piti valtaosa (89 %) valmentajista kuitenkin todennäköisenä, että jatkaa valmentamista myös seuraavana vuonna.
Lue lisää: Valmentajapaneeli 2020 tuloskooste (PDF)