Osaamisalueet

Yhteystiedot

KIHU verkossa

Haku

Uutisia

Urheilun yhteiskuntatieteet

Jari Lämsä Urheilusosiologian tutkija puh. +35840 0992908

Yhteiskuntatieteillä tarkoitetaan laajaa joukkoa tieteenaloja, jotka tarkastelevat yhteiskuntaa ja sen eri ilmiöitä. Yhteiskuntatieteiden tutkimuskohteita ovat sosiaaliset rakenteet, instituutiot, kulttuuri, yksilöiden väliset suhteet sekä yhä enenevässä määrin globaalit kysymykset. Yhteiskuntatieteet ovat kiinnostuneita sellaisista ilmiöistä, jotka ovat olemassa ihmisen tarkoituksellisen toiminnan tuloksena tai merkitysjärjestelmän osina. Niinpä yhteiskuntatieteessä olennaista on rationaalisten päätelmien tekeminen ihmisten toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. Tutkijat kyseenalaistavat arkisia rutiineja, kyselevät ja ihmettelevät. Tarvitaan sosiologista mielikuvitusta.

Sosiologinen mielikuvitus urheilussa

Kilpaurheilun tarkoitus on mitata yksilön tai joukkueen taitoa ja ominaisuuksia kunkin urheilulajin määrittelemien sääntöjen mukaan. Kilpailu on sosiaalinen ilmiö. Yhteiskuntatieteessä kysytään esimerkiksi, millainen on urheilijan ura, joka on johtanut voittoihin? Miten miesten ja naisten urheilu-urat eroavat toisistaan? Miten urheilijat valikoidaan ”lahjakkaiksi” tai osaksi huipulle valmentautuvien joukkoa? Millaisia asiantuntijoita urheilijan taustalla vaikuttaa? Miten urheilu-ura nivoutuu urheilijan muuhun elämään? Millainen prosessi urheilu-uran lopettaminen on?

Yhteiskuntatieteet lähestyvät tutkimuskohdetta usein rakenteen näkökulmasta. Tämä tarkoittaa että ihmisten aikaansaamien tapahtumien selittämiseen eivät riitä pelkästään yksilötason kuvaukset tai yksilöiden tavoitteet. Urheilua tuotetaan ja ylläpidetään myös urheilukenttien ulkopuolella. Urheilun kehittäminen ja yhteiskunnallisen aseman ylläpitäminen vaativat hallintoa, johtamista, eri organisaatioiden välistä vuorovaikutusta, koulutusta, yhteistyötä, seminaareja, juhlallisuuksia. Toisin sanoen tapahtumia, jossa urheiluinstituution perinteitä, myyttejä, käytäntöjä ja symboliikkaa ylläpidetään.

Laajimmillaan urheilua analysoidaan järjestelmänä, jossa urheilua tuotetaan, välitetään ja kulutetaan eri tavoin. Kansalliset urheilujärjestelmät ovat muotoutuneet maan historian ja kansainvälisten vaikutteiden sulautuessa. Yhteisenä haasteena urheilujärjestelmillä on harrastamisen sekä kilpailemisen välisen tasapainon löytäminen. Urheilun kehitystyössä on tärkeää tehdä kansainvälistä vertailua muista hyvin toimivista ja menestyvistä urheilujärjestelmistä. Vertailun avulla voidaan tunnistaa urheilumme vahvuuksia ja keskeisiä kehittämiskohteita.

Urheilu on osa kulttuuria. Urheilun avulla luodaan merkityksiä, jotka puolestaan vaikuttavat ihmisten ja instituutioiden toimintaan. Nykyaikaisen urheilun kyky kasvattaa yhteenkuuluvuutta ilmenee erityisesti samaa kieltä puhuvien ja tietyllä alueella asuvien ihmisten keskuudessa. Urheilun nationalismi vahvistaa suomalaisuutta ”me –heimona”, joka urheilukentillä kamppailee toisia kansakuntia vastaan. On väitetty, että Suomi oli ensimmäisiä maita, joka käytti urheilumenestystä kansallisen identiteetin muokkaamiseen 1900-luvun alussa. Suomessa urheilua on välineellisesti hyödynnetty mm. maanpuolustuksen, kansallistunnon, kasvatuksen, kurin sekä raittiuden ja terveiden elämäntapojen edistämiseksi.

2000 – luvulla, ammattilaistumisen, globalisoitumisen ja kaupallistumisen seurauksena, urheiluun on kytketty uusia merkityksiä. Urheilu tarjoaa viihteellisiä elämyksiä. Nykyiset suuret urheilutapahtumat ovat oman aikamme spektaakkeleja, joissa puitteet tapahtumalle luovat urheilustadionit, yleisö, fanit sekä media, joka välittää tapahtumat globaalille yleisölle. Urheilun uudessa järjestyksessä median ja markkinoiden yhteys urheiluun on tiivistynyt. Ajassa elävä yhteiskuntatieteilijä analysoi 2000-luvun urheilua kysyen mm. Mitkä lajit näkyvät mediassa? Millaisia asioita media tuo urheilusta esiin? Miten media ja markkinat vaikuttavat urheilun sisältöön? Onko urheilija esikuva vai viihdyttäjä? tai Miksi kilpaurheilu ylipäätään on tärkeää?

Yhteiskuntatieteet KIHUssa

KIHUssa yhteiskuntatieteet käsittävät liikuntasosiologian, liikuntahallinnon ja – suunnittelun, yhteiskuntapolitiikan sekä taloustieteen osaamista. KIHUn yhteiskuntatieteellisen toiminnan tavoitteena on:

• tuottaa luotettavaa ja kansainvälisesti vertailtavaa tietoa suomalaisesta urheilusta,
• omalta osaltaan vastata kansainvälisen tutkimustiedon levittämisestä ja
• solmia kumppanuussuhteita niin kansallisesti kuin kansainvälisesti,
• tuottaa urheilun toimialalla hyödynnettäviä, tutkittuun tietoon ja asiantuntemukseen perustuvia kehittämisehdotuksia

Vastauksia yhteiskuntatieteellisiin kysymyksiin haetaan esimerkiksi kyselylomakkeilla, haastattelemalla urheilijoita ja valmentajia, analysoimalla urheiluelämän tuottamia dokumentteja tai lehtikirjoituksia aiheesta sekä analysoimalla ja vertailemalla suomalaisia tuloksia muiden maiden vastaaviin tutkimuksiin.

Urheilun yhteiskuntatieteiden osaamisalueet

Suomalainen urheilujärjestelmä

Suomalainen urheilujärjestelmä on kokonaisuus, josta voidaan erottaa erilaisia osa-alueita, mm. valmennus- ja kilpailujärjestelmä, johtaminen sekä resurssien hankinta. KIHUssa analysoidaan suomalaisen urheilujärjestelmän toimivuutta (ohjelmat, käytännöt ja kehittämishankkeet, tavoitteenasettelu, resurssit) urheilujärjestelmän tasolla, mutta myös yksittäisten lajien tai kehittämishankkeiden kohdalla. KIHU ylläpitää urheilun faktapankkia, johon kerätään ja jossa ylläpidetään ajankohtaista tietoa suomalaisesta urheilusta.

Urheilun talous ja organisaatiot

KIHUssa käynnistyi vuonna 2007 kansainvälinen vertailututkimus kuuden eri urheilun taloudesta ja rakenteesta. Ns. benchmarking – tutkimuksen myötä urheilun talous ja organisaatiot ovat nousseet KIHUn osaamisalueeksi. Osaamisalueen tarkoituksena on tuottaa kansainvälisesti vertailtavaa tietoa suomalaisen urheilun resursseista ja toimintatavoista.

Urheilun yhteiskunnallinen merkitys

Urheilu on osa suomalaista kulttuuria. Kulttuurista käydyissä keskusteluissa tuotetaan näkymyksiä ”oikeasta” suomalaisesta kulttuurista – sen sisällöstä ja rajapinnoista sekö myös siitä mikä on kulttuurisesti sopimatonta. KIHUssa urheilun tarkastelu kulttuurisena ilmiönä vahvistuu 2010-luvulla, mikä tarkoittaa urheiluun liitettävien merkitysten analysointia niin yksilö-, organisaatio- kuin yhteiskuntatasolla.

• Webmaster
• | Sivun alkuun
• | Sivukartta

• Copyright: KIHU
• (päivitetty: 23.09.2009 - 13:50)

• Outlook Web Access