
Urheilupsykologiassa kiinnostuksen kohteena ovat erilaisissa urheiluun liittyvissä tilanteissa ilmenevät urheilijan käyttäytyminen, tunnereaktiot, tiedonkäsittelyprosessit sekä motiivit. Urheilupsykologiassa henkilön tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, huomioiden hänen elämäntilanteensa sekä sosiaalinen toimintaympäristönsä. Tavoitteena on edistää urheilijan suorituskykyä, psyykkisiä taitoja sekä hyvinvointia ja henkistä kasvua.
Toiminnan johtoajatuksena on, että toteutettavat tutkimukset ovat luonteeltaan soveltavia, ja tukevat siten eri lajien piirissä suoritettavaa käytännön päivittäisvalmennusta. Tutkimusprojekteissa sovelletaan laaja-alaisesti keskeisimpiä psykologisia menetelmiä, kuten haastatteluja, observointia, psykometrisiä testejä sekä kyselyjä. Useissa lajeissa psykologisten tutkimusmenetelmien ohessa voidaan lisäksi hyödyntää erilaisia biomekaanisia (esim. voimalevyanturi) sekä fysiologisia mittausmenetelmiä (esim. sykekeräykset), jolloin tutkittavasta ilmiöstä saadaan entistä kokonaisvaltaisempi näkemys. Esimerkkinä urheilupsykologisesta tutkimustoiminnasta voidaan mainita psykomotoristen taitojen oppimisprosessin tutkimus, jossa keskitytään ennen kaikkea ulkoisen palautteen merkityksen kartoittamiseen psykomotorisen taitosuorituksen oppimisessa. Keskeisinä tutkimuskohteina ovat siten sellaiset oppimisprosessiin olennaisesti liittyvät tekijät, kuten palautteen muoto, määrä ja esitystapa.

Palvelutoiminnan keskeisimpänä toimintamuotona ovat urheilijoiden kanssa käytävät kehityskeskustelut, joiden aiheet koskettavat laaja-alaisesti urheilijan elämäntilannetta ja –hallintaa, motivaatiota, urheilemiseen liittyviä ajatus- ja toimintamalleja, harjoittelua ja kilpailuun valmistautumista. Tavoitteena on integroida psyykkisen valmennuksen menetelmät olennaiseksi osaksi urheilijan jokapäiväistä harjoittelua. Jotta tavoite olisi mahdollista saavuttaa, on erittäin tärkeää, että myös urheilijan (tai joukkueen) valmentajalla on oma aktiivinen roolinsa myös tällä tärkeällä valmennuksen osa-alueella. Niin ikään urheilupsykologian yksikkö on mukana erilaisissa tekniikka- ja kilpailuanalyyseihin perustuvissa palveluhankkeissa. Tältä osin yksikön toiminta on kohdentunut lähinnä paralympia-lajeihin.
Yksikössä toimivat henkilöt osallistuvat myös erilaisiin asiantuntijatehtäviin kilpa- ja huippu-urheilun parissa. Tällaisia tehtäviä saattaa olla esimerkiksi lajiliittojen organisoimissa tutkimus- ja kehittämisohjelmien työstämiseen liittyvissä projekteissa ja prosesseissa sekä valmentajakoulutuksessa. Niin ikään yksikön tutkijoilla on valmius toimia asiantuntijan roolissa erilaisissa urheilujärjestöissä sekä -seuroissa. Yksikön tutkijat toimivat myös arvioitsijoina kansainvälisissä urheilu- ja liikuntatieteiden julkaisuissa. He voivat toimia myös kansainvälisten kongressien ja seminaarien järjestelyistä vastaavissa työryhmissä.
Vaikka pyrkimyksenä onkin toimia pääasiallisesti lajiliittojen kanssa, myös seuroille ja yksittäisille urheilijoille tarjotaan mahdollisuus yhteistyöhön. Aiempien kokemusten perusteella toimiva malli esimerkiksi urheiluseurojen kohdalla näyttäisi olevan se, että seuran urheilijoille sekä heidän valmentajilleen järjestetään ensin yhteinen koulutus- ja keskustelutilaisuus, jonka aiheena on psyykkinen valmentautuminen. Toisessa vaiheessa seuran urheilijoille järjestetään mahdollisuus henkilökohtaisiin keskusteluihin.
Yksikön toiminta kohdistuu kolmelle uuden strategian (2009-2015) määrittämälle osaamisalueelle: