
Biomekaniikassa tutkimme fysiikan, lähinnä mekaniikan keinoin, ihmisen liikkumista tai hänen urheiluvälineeseen aikaansaamia liikkeitä. Mitattavia muuttujia ovat mm. liikematkat, liikesuunnat, nopeudet, kiihtyvyydet, liikkeen taustalla olevat voimat, mekaaninen työ ja teho. Yhdistettäessä asetelmaan energiankulutukseen liittyviä fysiologisia muuttujia, voidaan arvioida urheilusuorituksen hyötysuhdetta. Urheiluun sovellettuna biomekaanisen tutkimuksen lähtökohtana on usein lajitekniikan, harjoittelun tehokkuuden ja taloudellisuuden analysointi ja kehittäminen. Tavoitteena voi olla myös urheilulajille tyypillisten vammamekanismien ymmärtämyksen lisääminen tai urheilu- ja harjoitteluvälineiden kehittäminen.
KIHUn urheilubiomekaniikka on keskittynyt pääosin lajitekniikoiden mittaamiseen ja analysointiin kilpailuissa ja harjoituksissa. Aika ajoin testaamme myös uusien harjoitusmenetelmien vaikutusta urheilijaryhmillä. Usein biomekaaninen osaaminen on osana laajempaa, monitieteistä mittausasetelmaa.
Yhteistyölajeja ovat olleet etupäässä räjähtävää voimantuottoa ja/tai tarkkaa lajitekniikkaa vaativat lajit. Kestävyyslajitkaan eivät ole vieraita, sillä olemme tiiviissä yhteistyössä fysiologian yksikön kanssa kestävyyssuorituksen taloudellisuusprojekteissa. Projektien tuloksena olemme kehittäneet testausjärjestelmiä mm. pikajuoksuun, painonnostoon ja kamppailulajeihin sekä antaneet välitöntä biomekaanista tukea mm. pituus- ja seiväshyppääjille niin harjoitusleireillä kuin kilpailuissa. Olemme tarjonneet palveluamme myös suomalaiselle teollisuudelle.

Suoritustekniikan analysointiin meillä on APAS- ja Dartfish liikeanalyysijärjestelmät, joilla voimme mitatta hyvinkin yksityiskohtaisesti NAC-suurnopeuskameroilla kuvattuja urheilusuorituksia. Nopeusmittauksiin käytössämme on useita eri menetelmiä lasertutkasta (Noptel) sähköisiin ajanottovälineisiin (Newtest ja Spintest). Voimaharjoitusliikkeiden voimantuottoa ja –tehoa voimme mitata MuscleLab järjestelmällä. Novel painepohjallisilla olemme testanneet mm. alppilaskijoiden ja lumilautailijoiden sukseen ja lautaan tuottamia voimia. Hipposhallin pituushypyn vauhdinjuoksurataan upotetulla 8.5 m pitkää voimalevyanturi on ollut käytössä kun olemme mitanneet juoksuaskelen reaktiovoimia.
Kilpailuissa ja harjoituksissa mitataan lajisuorituksen tärkeimpiä lopputulokseen vaikuttavia osatekijöitä. Soveltavissa tutkimusprojekteissa käytössämme on biomekaniikan perustyökalut, kuten esim. voimalevyt ja liikeanalyysit, joidenka avulla selvitetään suoritustekniikan liikeketju. Palvelumittauksissa mittavälineinä käytetään nopean palautteen mahdollistavia menetelmiä, kuten nopeustutkaa ja tekniikka-analyysiohjelmia, jotta mitattu tieto olisi valmentajien ja urheilijoiden käytettävissä nopeasti. Tavoitteenamme on parantaa suomalaisten huippu-urheilijoiden suorituskykyä kilpailutilanteessa suoritustekniikkaa kehittämällä.
Voima- ja nopeusharjoittelulla tavoitellaan tehokasta hermolihasjärjestelmän toimintaa. Sillä on ratkaiseva rooli nopeutta ja voimaa vaativissa lajeissa, sekä oma vaikutuksensa taloudellisuuteen kestävyyslajeissa. Seuraamme aiheeseen liittyvää tutkimusta ja jaamme tiedon suomalaisille valmentajille. Kehitämme menetelmiä, joidenka avulla urheilijat ja valmentajat voivat luotettavasti seurata harjoitusintensiteettiä ja testata urheilijan suorituskyvyn muutoksia.