Lajien harrastaja- ja lisenssimäärät

Eri urheilulajien harrastamista voidaan kuvata usealla erilaisella mittarilla. Lajiliitot itse käyttävät jäsenmääriä ja/tai lisenssiurheilijoiden lukumääriä oman toimintavolyyminsä kuvaamisessa. Eri lajien harrastamista mitataan SLU:n ja Suomen gallupin toimesta säännöllisesti neljän vuoden välein kansallisessa liikuntagallupissa ja lisäksi tehdään muita kansallisia tai kansainvälisiä tutkimuksia urheilulajien harrastamisessa.

Faktapankissa eri lajien harrastajamäärien tarkastelussa käytetään kolmea tapaa: urheilumuodon kaikki harrastajat, seuroissa harrastavat ja lisenssimäärä. Kaksi ensin mainittua on saatu Suurista kansallisista liikuntatutkimuksista 2001-2002 ja 2005-2006 kokoamalla aikuisliikunnan sekä lasten ja nuorten liikunnan harrastajat yhteen. Aikuisten tutkimuksessa on harrastajien osalta mukana vuoden 2001-2002 tutkimuksessa vain yli 2000 ja vuoden 2005-2006 yli 2500 harrastajan lajit. Seurassa harrastajien osalta vastaavat luvut ovat 1000 ja 1500. Lasten ja nuorten tutkimuksen osalta harrastajien määrän tulee olla 2001-2002 tutkimuksessa yli 1000 ja 2005-2006 yli 2000. Seurassa harrastajien osalta vastaavat luvut ovat 500 ja 1500. Tämä saattaa joidenkin vähän harrastajia keräävien lajien kohdalla aiheuttaa harhaa luvuissa. Esimerkiksi jos jossain tietyssä lajissa on vuoden 2005-2006 tutkimuksessa ollut 2000 aikuista harrastajaa ja 1500 nuorta harrastajaa, kokonaislukua 3500 ei kuitenkaan näy tutkimuksessa koska kumpikaan yksittäinen luku ei ylitä vaadittua rajaa. Lajien lisenssimäärät on selvitetty lajiliitoilta loppuvuodesta 2006, kirjaten ylös viimeksi päättyneen kauden lisenssimäärä.

Joissakin lajeissa lisenssien määrä ylittää edellisestä liikuntatutkimuksesta saatujen harrastajien määrän. Tällöin tietenkin harrastajia on enemmän, kuin vuosina 2005-2006 toteutettu liikuntatutkimus kertoo. Eroavaisuus saattaa johtua edellä mainituista rajaluvuista, tutkimuksen virhemarginaalista tai poikkeavasta lisenssikäytännöstä.

Määrällisesti eniten harrastajien määrä on näiden kahden tutkimuksen välillä kasvanut uinnissa, voimistelussa, golfissa, salibandyssa, tanssissa, ratsastuksessa, sulkapallossa, jalkapallossa ja hiihdossa. Näissä kaikissa lajeissa harrastajamäärä on kasvanut vähintään 10 000. Eniten lisää harrastajia (38 000) on saanut uinti. Kun tarkastellaan harrastajamäärien nousua suhteellisesti, huomataan että erityisesti kamppailulajit ovat kasvattaneet suosiotaan. Harrastajamäärät ovat kasvaneet selvästi potkunyrkkeilyssä (+ 62 %), taekwondossa (+ 54 %) ja nyrkkeilyssä (+ 41 %). Muita huomattavasti harrastajamääräänsä kasvattaneita lajeja ovat jousiammunta (+ 67 %), voimanosto (+ 55 %) ja golf (+ 36 %).

Kolmen lajin kohdalla myös seuroissa harrastavien määrä on kasvanut vähintään 10 000. Eniten määrä on lisääntynyt salibandyssä (+ 14 000). Jalkapallossa ja golfissa määrä on kasvanut 11 000. Suhteellisesti eniten seuroissa harrastavien määrä on kasvanut sukelluksessa, jossa määrä on kaksinkertaistunut. Huomattavasti ovat nousseet myös potkunyrkkeily (+ 83 %), taekwondo (+ 55 %), nyrkkeily (+ 50 %), golf (+ 45 %) ja paini (+ 44 %).

Harrastajien määrä on laskenut yli 10 000 ainoastaan neljässä lajissa. Selvästi eniten on laskenut pyöräilijöiden määrä. Muut lajit ovat painonnosto, rullalautailu ja rullaluistelu. Kun hävikkiä tarkastellaan suhteellisesti, huomataan että suurin häviäjä on ollut painonnosto, jonka harrastajamäärä on laskenut 52 %. Muita yli neljänneksen harrastajistaan menettäneitä lajeja ovat jääpallo (- 48 %), rullalautailu (- 38 %) ja ammunta (- 26 %). Seuroissa harrastavien määrä on laskenut yli 1000 ainoastaan yhdessä lajissa, ammunnassa (- 2 500).

Joukkuelajit keräävät eniten lisenssin hankkivia urheilijoita. Kilpailulisenssin omaavia on ylivoimaisesti eniten jalkapallossa (110 450). Seuraavana listalla tulevat jääkiekko (60 160) ja salibandy (37 601). Suurimpana yksilölajina on yleisurheilu (25 236). Myös golfissa ja purjehduksessa on paljon lisenssejä, mutta näissä lajeissa on poikkeava lisenssikäytäntö. Jotkut yksilölajit ovat suosittuja harrasteliikunnan muotoja, mutta eivät houkuttele suurtakaan osaa lisenssiurheilijoiksi asti. Tällaisia lajeja ovat hiihto, pyöräily, uinti, aerobic, voimistelu, laskettelu, lumilautailu, sulkapallo, tanssi, luistelu ja rullaluistelu. Näissä lajeissa vain 0-1 % harrastajista lunastaa lisenssin ja osallistuu kilpailuihin. Myös kaikissa suurissa joukkuepalloilulajeissa alle kolmasosa lajin harrastajista on lisenssiurheilijoita. Näissä lajeissa myös huomattava osa seurassa harrastavista ei hanki lisenssiä.

Taulukoissa lisenssien sarakkeessa on joidenkin lajien kohdalla tyhjää. Tämä johtuu siitä, että emme ole saaneet kyseisen lajin liitolta tietoa lisenssien määrästä.

Lähteet:

• Suuri kansallinen liikuntatutkimus 2001-2002. Lapset ja nuoret. SLU:n julkaisusarja 4/02.
• Suuri kansallinen liikuntatutkimus 2001-2002. Aikuisliikunta. SLU:n julkaisusarja 5/02.
• Suuri kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006. Lapset ja nuoret. SLU:n julkaisusarja 4/06.
• Suuri kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006. Aikuisliikunta. SLU:n julkaisusarja 5/06.
• Lisenssitiedot lajiliitoista, loppuvuosi 2006.