faktapankki

FAKTA-AIHEET

Perustietoja

Näkökulma

Muut toiminnot

www.kihu.fi
www.noc.fi

Lajien harrastaja- ja lisenssimäärät


Eri urheilulajien harrastamista voidaan kuvata usealla erilaisella mittarilla. Lajiliitot itse käyttävät jäsenmääriä ja/tai lisenssiurheilijoiden lukumääriä oman toimintavolyyminsä kuvaamisessa. Eri lajien harrastamista mitataan SLU:n ja Suomen gallupin toimesta säännöllisesti neljän vuoden välein kansallisessa liikuntagallupissa ja lisäksi tehdään muita kansallisia tai kansainvälisiä tutkimuksia urheilulajien harrastamisessa.

Faktapankissa eri lajien harrastajamäärien tarkastelussa käytetään kolmea tapaa: urheilumuodon kaikki harrastajat, seuroissa harrastavat ja lisenssimäärä. Kaksi ensin mainittua on saatu Kansallisista liikuntatutkimuksista 2001–2002, 2005–2006 ja 2009–2010 kokoamalla aikuisliikunnan sekä lasten ja nuorten liikunnan harrastajat yhteen. Aikuisten kohdalla harrastajamäärässä on mukana ensimmäisessä tutkimuksessa vain yli 2000, keskimmäisessä yli 2500 ja viimeisessä yli 3000 harrastajan lajit. Seurassa harrastajien osalta vastaavat luvut ovat 1000, 1500 ja 2000. Lasten ja nuorten kohdalla harrastajien määrän tulee olla ensimmäisessä tutkimuksessa yli 1000 ja kahdessa viimeisessä yli 2000. Seurassa harrastajien osalta vastaavat luvut ovat 500, 1500 ja 2000. Tämä saattaa joidenkin vähän harrastajia keräävien lajien kohdalla aiheuttaa harhaa. Esimerkiksi jos jossain tietyssä lajissa on vuoden 2009–2010 tutkimuksessa ollut 2500 aikuista harrastajaa ja 1500 nuorta harrastajaa, kokonaislukua 4500 ei kuitenkaan näy tutkimuksessa koska kumpikaan yksittäinen luku ei ylitä vaadittua rajaa. Lajien lisenssimäärät on selvitetty lajiliitoilta loppuvuodesta 2006, 2008 ja 2010, kirjaten ylös viimeksi päättyneen kauden lisenssimäärä.

Joissakin lajeissa lisenssien määrä ylittää edellisestä liikuntatutkimuksesta saatujen harrastajien määrän. Tällöin tietenkin harrastajia on enemmän, kuin vuosina 2009–2010 toteutettu liikuntatutkimus kertoo. Eroavaisuus saattaa johtua edellä mainituista rajaluvuista, tutkimuksen virhemarginaalista tai poikkeavasta lisenssikäytännöstä.

Suurimmat harrastajamäärät keräävät liikuntamuodot ovat pyöräily (1 025 000), hiihto (810 000), uinti (741 000) ja voimistelu (615 000). Joukkuelajeista eniten harrastajia on jalkapallolla (357 000) ja salibandylla (354 000).

Määrällisesti eniten harrastajien määrä on vuosien 2001–2002 ja 2009–2010 tutkimusten välillä kasvanut voimistelussa, tanssissa, golfissa, ratsastuksessa, uinnissa, salibandyssa, luistelussa, sulkapallossa, nyrkkeilyssä, taitoluistelussa ja potkunyrkkeilyssä. Näissä 11 lajissa harrastajamäärä on kasvanut vähintään 10 000:lla. Eniten lisää harrastajia (+ 75 000) on saanut voimistelu. Seuraavaksi suurimmat nousijat ovat tanssi (+ 55 000), golf (+ 43 500) ja ratsastus (+ 32 000).

Kun tarkastellaan harrastajamäärien nousua suhteellisesti, huomataan että erityisesti kamppailulajit ovat kasvattaneet suosiotaan. Harrastajamäärät ovat kasvaneet selvästi painissa (+ 175 %), potkunyrkkeilyssä (+ 154 %) ja nyrkkeilyssä (+ 78 %). Muita huomattavasti harrastajamääräänsä kasvattaneita lajeja ovat kiipeily (+ 100 %), taitoluistelu (+ 71 %), golf (+ 64 %), voimanosto (+ 64 %), autourheilu (+ 46 %), ratsastus (+ 41 %) ja tanssi (+ 40 %).

Harrastajien määrä on laskenut vähintään 10 000:lla 13 lajissa. Nämä lajit ovat pyöräily, hiihto, rullaluistelu, kaukalopallo, rullalautailu, lentopallo ja beach volley, jalkapallo, yleisurheilu, squash, suunnistus, painonnosto, pesäpallo ja koripallo. Eniten harrastajia on menettänyt pyöräily (- 158 000). Muita suuria häviäjiä ovat olleet hiihto (- 117 000) ja rullaluistelu (- 68 000). Huomionarvoista on, että harrastajia menettäneiden lajien joukossa on viisi palloilulajia ja suomalaisille perinteinen menestyslaji yleisurheilu.

Kun hävikkiä tarkastellaan suhteellisesti, huomataan että kolme lajia on menettänyt yli puolet harrastajistaan. Nämä lajit ovat rullalautailu (- 66 %), kaukalopallo (- 64 %), ja squash (- 52 %). Jääpallon ja kehonrakennus+fitnessin kohdalla harrastajamäärät ovat myös laskeneet huomattavasti, mutta määrät ovat sen verran pieniä, että niiden kohdalla tutkimuksen raja-arvot saattavat aiheuttaa vääristymää.

Seuroissa harrastavien määrät ovat huomattavasti pienempiä kuin kokonaisharrastajamäärät. Yli 100 000 seuroissa harrastavaa on ainoastaan kahdella lajilla: jalkapallolla (168 000) ja voimistelulla (148 000). Esimerkiksi pyöräilyllä, jota ilmoittaa harrastavansa yli miljoonaa ihmistä, on seuroissa harrastajia vain 3 000.

Seuroissa harrastavien määrä on kasvanut vähintään 10 000:lla kahdessa lajissa, jotka ovat jääkiekko (+12 000) ja golf (+ 11 500). Suhteellisesti eniten seuroissa harrastavien määrä on kasvanut nyrkkeilyssä (+ 86 %), painissa (+ 78 %), sukelluksessa (+ 50 %), golfissa (+ 47 %), ratsastuksessa (+ 46 %) ja uinnissa (+ 40 %).

Seuroissa harrastavien määrät eivät ole laskeneet samassa suhteessa kuin kokonaisharrastajien määrät. Ainoa yli 10 000 seuraharrastajaa menettänyt laji on hiihto (-15 000). Suhteellisesti eniten seuraharrastajia ovat menettäneet kaukalopallo (- 38 %) ja hiihto (- 36 %). Myös jääpallon lukema on laskenut, mutta samoin kuin kokonaisharrastajamäärän kohdalla, luvut ovat niin pieniä, että tutkimuksen raja-arvot voivat aiheuttaa vääristymää.

Joukkuelajit keräävät eniten lisenssin hankkivia urheilijoita. Kilpailulisenssin omaavia on ylivoimaisesti eniten jalkapallossa (114 656). Seuraavana listalla tulevat jääkiekko (67 436) ja salibandy (45 480). Suurimpana yksilölajina on yleisurheilu (27 793). Myös golfissa ja purjehduksessa on paljon lisenssejä, mutta näissä lajeissa on poikkeava lisenssikäytäntö.

Määrällisesti eniten lisenssimäärä on kasvanut vuosien 2006 ja 2010 välillä salibandyssä (+ 8 000). Muut lajit, joihin on tullut vähintään 2 000 lisenssiurheilijaa lisää, ovat jääkiekko (+ 7 000), pesäpallo (+ 4 000), yleisurheilu (+ 2 500), lentopallo ja beach volley (+ 2 000) sekä jalkapallo (+ 2 000). Suhteellisesti lisenssiurheilijoiden määrä on eniten noussut jääpallossa, tanssissa ja voimistelussa (kaikissa + 38 %). Muut yli neljänneksellä kasvaneet lajit ovat pesäpallo (+31 %), uinti (+ 30 %), kaukalopallo (+ 26 %), alppilajit (+ 26 %), ammunta (+ 25 %) ja taitoluistelu (+ 25 %). Varsinkin jääpallon ja kaukalopallon kohdalla tilanne on erikoinen, sillä Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan sekä lajien kokonaisharrastajamäärä että seuroissa harrastajien määrä on laskenut selvästi, mutta silti lisenssiurheilijoiden määrä on noussut.

Huomattavaa on, että lisenssiurheilijoiden määrä on laskenut yli tuhannella ainoastaan yhdessä lajissa, joka on moottoripyöräily/-kelkkailu (- 2 000). Eli vaikka palloilulajien kokonaisharrastajamäärät ovat laskeneet, niiden lisenssimäärä ei ole noudattanut samaa trendiä.

Jotkut yksilölajit ovat suosittuja harrasteliikunnan muotoja, mutta eivät houkuttele suurtakaan osaa lisenssiurheilijoiksi asti. Tällaisia lajeja ovat muun muassa hiihto, pyöräily, uinti, voimistelu, laskettelu, lumilautailu, sulkapallo, tanssi ja luistelu. Näissä lajeissa vain 0–1 % harrastajista lunastaa lisenssin ja osallistuu kilpailuihin.

Taulukoissa lisenssien sarakkeessa on joidenkin lajien kohdalla tyhjää. Tämä johtuu siitä, että emme ole saaneet kyseisen lajin liitolta tietoa lisenssien määrästä.

Lähteet:


lisenssikuvio 1



lisenssikuvio 2



lisenssikuvio 3